1. Koronavirus leviää pitenevissä testausjonoissa, vaikka ruuhkiin olisi pitänyt osata varautua
2. Testaaminen on ensimmäinen lenkki suomalaisten suojaksi luvatussa hoitoketjussa. Jos testiin ei pääse, mikään muukaan ei toimi.
3.  
4. Tilaajille
5.  
6.  
7. Meilahden Kolmiosairaalassa on drive in -näytteenottopiste koronavirustestiin tuleville. Kuva: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
8.  
9. Julkaistu: 11.8. 20:15
10. KESÄLOMAT ovat lopuillaan, ihmiset palailevat työ­paikoille ja koulut ovat avautumassa. Entistä useampi haluaa nyt käydä korona­virus­testissä varmistamassa, että päässä tuntuva tukkoinen olo johtuu heinä­nuhasta tai syys­flunssasta eikä esimerkiksi korona­virus­tartunnasta. Testiin tahtovien määrän kasvu on tuskin voinut tulla kenellekään yllätyksenä – paitsi ilmeisesti niille, joiden olisi pitänyt tilanteeseen varautua.
11.  
12. Koronavirustesteihin pääseminen on monessa kaupungissa  ruuhkautunut pahoin. Pääkaupunkiseudulla testiin pääsyä voi joutua odottamaan jopa kolme vuorokautta. Sen jälkeen testin tulosta saa odottaa vielä noin kaksi vuorokautta.
13.  
14. Turussa ja Tampereella odotusajat ovat samalla tasolla kuin pääkaupungissa, mutta Jyväskylässä tilanne on ollut vielä pahempi. Siellä testiin pääsyä on joutunut odottamaan jopa kokonaisen viikon ja tuloksia sen jälkeen 2–4 päivää. Jopa terveyskeskusten puhelinjonot ovat venyneet monessa kaupungissa tuntien mittaisiksi.
15.  
16. Koronavirusohjeissa korostetaan, ettei nuhaisena saa mennä töihin eikä nuhaista lasta saa viedä kouluun tai päiväkotiin, vaan silloin pitää pysyä kotona. Jos diagnoosin odotteluun kuluu viikko tai jopa kaksi, yhteiskunnan pyörät ovat vaarassa pysähtyä. Eikä syksyn flunssakausi ole vielä edes alkanut.
17.  
18. HELSINGIN ja Uudenmaan sairaanhoito­piirin Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen selitti Helsingin ­Sanomissa (11.8.), että testeihin on hakeutunut enemmän ihmisiä kuin odotettiin. Myös kesä­nuha on Lehtosen mukaan ­ollut lisäämässä kysyntää. Selitykset kuulostavat lievästi sanottuna oudoilta.
19.  
20. Jäikö Husilta huomaamatta, että kun korona­virusrajoituksia alkukesästä purettiin, maan ­hallitus ilmoitti varautuvansa epide­mian uusiin ­aaltoihin strategialla, jota kuvattiin sanoilla testaa, jäljitä, eristä ja hoida? Jos testaamisen lisääminen on kerran tavoitteena, miten testeihin hakeutuvien määrän kasvu voi tulla yllätyksenä? Entä mikä on tämä terveydenhoidon suunnitelmat sekoittanut kesänuha?
21.  
22. Testaaminen on ensimmäinen lenkki suomalaisten suojaksi luvatussa hoitoketjussa. Jos testiin ei pääse, mikään muukaan ei toimi. Mitä pidemmäksi testijonot kasvavat, ­sitä enemmän virusta on jonossa.
23.  
24. JUURI TÄSTÄ varoittivat kesäkuussa Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Hyvinvointiala Hali ry yhteisessä kannanotossaan. Järjestöt ehdottivat, että testauksessa hyödynnettäisiin laajasti työterveyshuoltoa ja yksityisen sektorin testaus- ja jäljityskapasi­teettia. Kannanoton mukaan yhteiskunnan pitäisi maksaa testit, jotta ne olisivat testipaikasta riippumatta testattavalle ilmaiset.
25.  
26. Yksityisen puolen mukaan ottaminen olisi edelleen oikein hyvä ajatus. Lasse Lehtosen mukaan Hus neuvottelee parhaillaan terveysyritysten kanssa siitä, voitaisiinko ­Husin näytteitä ottaa yksityisellä puolella tai voisivatko yritykset vuokrata työ­voimaansa ­Husin näytteenottopisteisiin. Omaa työvoimaa Husilla on näytteiden ottoon liian vähän, eikä lisää ole Lehtosen mukaan helppo löytää. Ilmeisesti tämäkin on sitten tullut päättäjille yllätyksenä.
27.  
28. Vielä keväällä terveydenhoidon puutteita ja virheitä voitiin selittää kiireellä ja tiedon puutteella, mutta nyt yhteiskunnalla on ollut kuukausikaupalla aikaa virittää systeemit kuntoon koronaviruksen uutta aaltoa varten. Mihin se aika on hukattu?